Kävelevä keuhkokuume

Vaikka Jennifer Lawrence onkin hotinta hottia, ja aika hauskan oloinen tyyppi, en olisi kaivannut hänen sairastamaansa tautiaan meille.

Mieheni ei yleensä sairasta, tai ainakaan myönnä sairastavansa. Yskii, köhii, on selvästi puolikuntoinen räähkä, mutta töistä ei jäädä sairastamaan eikä lääkäriin mennä uhallakaan. Asiasta ei sovi myöskään huomauttaa. Sitten harvoin, kun joku tauti ottaa ukosta niskalenkin, se on menoa. Tällä kertaa ensin yski ja köhi kolmatta viikkoa, ennen kuin kuume kaatoi. Siinä sitten vielä sinnitteli muutaman päivän henkihieverissä ennen kuin meni hakemaan diagnoosia; kävelevä keuhkokuume. Ai mikä on keuhkokuumeen ja kävelevän keuhkokuumeen ero? No kai sitten se kävely. Pysyy vielä tolpillaan.

Itse huhhaan helpotuksesta, vaikka jos tämä on tarttuakseen, ollaan kaikki ihan soseessa, tai siis keuhkokuumeessa. Huhhaan helpotuksesta myös siksi, etten ehkä olisi kauaa kestänyt miehen tapaa sairastaa.. Jos joku kuulee, pieni toivomukseni on, että noi dropit puree heti. Kai mies sterotyypillisimmillään uikuttaa ja mankuu. Omani ei uikuta, ei mangu, muttei myöskään pysty tekemään mitään. Mitään.

Korjaus; pystyy silti naputtelemaan läppäriä, ripottelemaan sen sata lasia, kuppia, lautasta,  haarukkaa, lääkepakkausta, foliolevyn palasta ja nenäliinaa pitkin erilaisia pöytätasoja ympäri taloa, pelaamaan videopeliä ja makaamaan sohvalla. Pystyy just ja just lämmittämään itselleen ruokaa, mutta jälkiä ei voi siivota, koska jos edes ajattelen pyytää jotain, kuulen -Et sä tajuu miten huono olo mulla on?

Sänky ei ole lepoa varten, mieluiten maataan sohvalla, vaikka siinä tulee selkä ja niska kipeäksi ja kamalan kuuma. TV on päällä, kuorsaus kuuluu. Kuumehikoilevan pään alle on rytätty hienoin, ei normaalia vesipesua kestävä koristetyyny, aarrgghhh, vaikka tuon sängystä kunnon tyynyliinallisen, paremman tyynyn. Vaaleita torkkupeittoja on lattioilla. Ilmaa voisi leikata. Avaan ikkunoita vaivihkaa. Suihkussa käydään neljä kertaa päivässä, ja siellä viihdytään mieluiten parikymmentä minuuttia kerralla. Märkä pyyhe retkottaa suihkujen välissä sängyn päiväpeiton päällä "kuivumassa." 

Haluan vaan, että mies paranee, pronto ja äkkiä. Onneksi oli eilen koko päivän työjuttu San Franciscossa, ei tätä kestäis sivusta katsottuna enää erkkikään. Ja sit olis toinenkin toivomus, elekää antako meille muille tätä tautia! Olis vähän muita suunnitelmia kuin sairastaa...

Tataa!

PS huolimatta kirjoituksen sävystä olen kyllä ihan sympaattinen ja hoivaava;)