Wednesday, September 28, 2016

Kasviksia

Tämä kakku on niin järkyttävän hyvä, että taju lähtee. Olen tehnyt jo kahdesti alkuperäisen reseptin mukaan- mikä on jo sinänsä suuri ihme- mutta ensi kerralla on tehtävä tumma-valko-suklaa swirl. En tunnista sanontaa "liian makea," mutta tämä alkaa jo olla siinä rajoilla. Niin älyttömän huippuhyvää, että suorastaan syntistä. Ja helppo ja nopea tehdä. Ei melkein usko todeksikaan. Suklaan ystävän uusi paras kaveri;) Kuvassa, taustalla,  muuten näkyy toinen uusi himokkini; kookoskahvi. Nam. Juon aamuisin Bulletproof-kahvia omin reseptein, eli laitan sekaan myös kookoskahvia ja vähemmän voita.

Asiaan; No-bake Suklaatorttu

Pohja:
24 Oreo- tai Dominokeksiä murennettuna
4rkl -1/2 stick sulatettua voita
Sisällys:
170g- 1 cup tummaa suklaata (bittersweet)
170g - 1 cup maitosuklaata
240 ml - 1 cup kermaa, heavy cream
2 rkl - 1/4 cup voita

9 inch - 23cm vuoka

Pohjan teko: Murenna keksit pohjaa varten, lisää sulanut voi ja sekoita. Itse murskaan keksit käsin, mutta koneella saa tietenkin hienommaksi. Kun pohja-ainekset on sekoitettu, painele vuokaan, anna vetäytyä hetken. Suositus kuuluu; laita jääkaappiin tunniksi asettumaan, mutten tottele. (Jos haluat pohjasta crunchyn, voit laittaa uuniin noin 8 minuutiksi- 180 asteeseen C, 350 F. Jos laitat uuniin, anna jäähtyä kunnolla ennen suklaasisällön lisäämistä.)

Sisältö, eli suklaaganache:  Kaada suklaahiput, tai suht pieneksi murskattu suklaa, isoon sekoitusvuokaan. Ota pieni kattila ja lämmitä kerma ja voi kiehumispisteeseen. Kaada sitten kermavoi-sekoite suklaahippujen päälle ja anna seistä hetken. Sitten, sekoita silikonilastalla, kunnes ganache on sileä tahna. (yritä olla maistamatta;)) Kaada seuraavaksi ganache keksipohjan päälle ja laita jääkaappiin ainakin 4 tunniksi asettautumaan. Itse teen tortun yleensä aamupäivällä, jos tarjoan sen illalla, tai annan tortun olla jääkaapissa yön yli.

Tällaiselle suurpiirteiselle leipurille ihana torttu, sillä ganache sisällys, on sileä ja kaunis jo kaatamisvaiheessa, saati sitten kovettuessaan. Kertakaikkiaan kaunis. Joku tarjoaa sellaisenaan, joku toinen haluaa asetella päälle muutaman kirpeän marjan tai vadelmia. Ja hei, torttu kannattaa ottaa ajoissa, vaikka 20 minsaa ennen, huoneenlämpöön pehmenemään ennen tarjoilua. Varoitus; tähän jää koukkuun ja se on syöty molemmilla kerroilla niin nopeasti, etten ole saanut yhtään kuvaa valmiista kakusta;)

Ja sitten ihan sellainen Pirkka-vinkki. Jaan tämän silläkin uhalla, että kaikki jo tekevät näin, mutta itse tajusin asian vasta ihan äskettäin ja harmittelin omaa hölmöyttäni.

Meillä syödään paljon vihanneksia ja juureksia, varsinkin lihan kanssa. Ja me ollaan siis hc lihansyöjiä.

Tähän asti olen leikellyt erilaisia kurpitsoja ja muita juureksia suoraan uunipellille tai uunivuokaan, ripotellut päälle ja alle kookosöljyä, oliviiöljyä, voita suolaa, pippuria, you name it. Minua on aina kuitenkin ärsyttänyt se, etten saa "marinadia" tasaisesti esim bataattilohkojen päälle ja osa jämähtää aina peltiin kiinni. (joojoo, leivinpaperi auttaisi) Mieheni on marinoinut lihoja jo iät ajat ziploc-,paikallisissa minigrip,-pusseissa.  Asia, jonka olen jotenkin sivuuttanut, on mielestäni jotenkin  epäekologistakin. MUTTA, voi hyvää päivää miten kätevää!  Jos leikkelen vihannekset ja heivaan ne suoraan isoon pussiin, öljyt ja mausteet päälle, pienellä huljutuksella, ne marinoituvat ihan tasaisesti ja sukkelaan. Voi Rähmä! Suosittelen kokeilemaan, ellet jo harrasta tätä.

Meidän suosikkeihin kuuluu kaikkien squashien lisäksi, sweet potatoes, jamssit ja tavalliset pikkuperunat. Mitä värikkäämpi sekoitus sen parempi.

Näillä jatketaan.

Tataa!

PS uskokaa tai älkää, me oltiin viime vkonloppuna c(l)amping reissulla! Oli muuten tosi kivaa. Siitä lisää tuonnempana. Ja olemme ottaneet tavaksi käydä sunnuntaisin Farmers marketilla hakemassa ihania vihanneksia ja kukkia. Mukavaa. Mutta, nyt suklaatortun tekoon. Lapsikin osaa tämän.;) Enkä edelleenkään osaa ottaa kivoja kuvia, mutta koittakaa kestää. Keeping it real;)








Monday, September 12, 2016

Hejdå La Prairie

En nyt enää kaivele vanhoja, viime keväistä naisten ja lasten yhteistä pientä rantalomaa, mutta sen kautta palaan ihonhoitoon, ruiskeisiin ja pieniin neuloihin. Ja vaikka googlaan sormet sauhuten ja otsa rypyssä uusimpia, suht edullisia ihonjuotto- keinoja, olin tähän mennessä täysin missannut sen, että eihän kukaan itseään kunnioittava nainen mistään hoitolasta, lentokentältä, saati sitten tavaratalon kemppariosastolta(härreguud) mitään creemiä osta. Customoidut creemit haetaan apteekista, reseptit dermatologilta. Että sillä lailla. Moon niin pihalla ja jäljessä. Taas. Ja Ihan out.

Et mitäs jos lehdet ja artikkelit puhuisivatkin joskus totta? Ei tarttis ihmetellä, kun iho ei kuullakaan luvatulla tavalla, ja taas yhdellä purkilla heitetään vesilintua. Niin, se todennäköisyys, että Jennifer Garner ihan oikeasti käyttäisi Neutrogenaa...

Tämähän on loputon suo ja kaikilla on erilainen iho, erilaiset elämäntavat, geenit ja muut. Mutta, on suorastaan hämmästyttävää miten tuttujeni joukosta "yksi rikas, surullinen La Mer:in käyttäjä", ja muutama dermatologilta hiukan apua saanut, lue: väh kuuden kuukauden välein piikillä käyvä, ovatkin kääntyneet luonnontuotteisiin. Ha!  Ja sit taas toisaalta, jos kasvojen lihakset lamautetaan aina ja iho kuoritaan kemiallisesti, miksi edes käyttää superkalliita tuotteita? eiks se oo vähän turhaa, jos kuollut solukko hiotaan aina pois ja iho pakotetaan uudistumaan?

Niin, siis niistä luonnontuotteista. Ehkä olen taas jälkijunassa, mutta silläkin uhalla; Vahva EI kirotuille kemikaaleille ja parabeeneille, voimakas KYLLÄ luonnollisuudelle, vitamiineille ja hyraulonic hapolle. Nyt on aika läträtä vitamiiniseerumeilla. Ja huom nimenomaan seerumeilla. Ihoöljyt, nuo ihanuudet, jäävät kuulemma pinnalle kosteuttamaan ja se ei sit mitenkään riitä.

Nyt on sitten allekirjoittaneellakin varmaan viides pullo vitamiinilitkua menossa. Suosin tuota OZ merkkiä. Tilaan omani Amazonista tai ostan paikallisen farmers market tyyppisen kaupan luonnontuote-hyllystä. Siinä se hipiän pelastaja kulkee jauhelihan, kurkkujen ja omenoiden vieressä samalla hihnalla ruokakassiin;) Ja vaikka tyttöjen illoissa minulle on jo huomautettu, että jos noi sun otsarypyt pysäytettäisiin nyt, ei tilanne pääsisi ihan käsistä. En silti ole ottanut yhteyttä dermatologiin. Olen vaan kommentoinut, että "Niin", ja kulauttanut viiniä kurkusta alas.

Yhtä "operaatiota" mietin jatkuvasti ja aion sen myös toteuttaa; laserilla kainalokarvat pois. Täällä kuljetaan hihattomissa koko ajan ja saa olla jatkuvasti sheivaamassa. Alkais riittää. Jonkin verran kivulias toimenpide, eikä ihan halpaakaan, mutta loppuvuoden todo-listalla on. Tosi jännää.

Noniin, seuraavaksi on pakko jakaa yhden no bake suklaakakun ohje. Olen tehnyt sen jo kahdesti eikä loppua näy;)

Tataa!

PS eikä shampootakaan saisi enää käyttää. Eikä gögöä. Kainaloon sipaistaan kookosöljyä. Namaste.