Leffaraati

Perjantaina karautimme jo tapamme mukaan ulos syömään. Tällä kertaa testasimme Islands- Hawaii henkisen fine burgers and drinks- paikan. Toimi meille. Me aikuiset otimmekin drinksut ja hirmuiset burgerit. Ja joo, minä olen just se tyyppi, joka aiemmin tuhahteli järkytyksestä, kun amerikkalainen veti hupparissaan ruoan aikana jotain tomcollinssia. Ei yhtään ruokajuoma. Suorastaan sivistymätöntä! Nyt syön kylmän viileästi fajitakseni huuhdellen sen alas margaritalla, tai niin kuin viime perjantaina, long island ice tea:lla. Huppari ei ollut päällä. Vielä.

Siellä ravintolassa minut valtasi suuri onnellisuuden tunne. (liekö tuhdilla jääteellä ollut osansa asiaan)Katselin perhettäni siinä loosissa; lapset vitsailivat toisilleen, värittivät tohinoissaan, mieheni jutteli niitä näitä. Joo, tää on just tätä. Ihanaa, yksinkertaista perhe-elämää. Kaikki, mitä eniten rakastan löytyy tämän pöydän äärestä, ajattelin. Ja sitten katseeni kääntyi vanhaan pariskuntaan, jotka tapittivat meitä silmä kovana. Nyökyttelivät, puhuivat meistä hymyillen. Taas tuli mieleen se, kun yksi vanhempieni tuttu sanoi huokaillen; Kun lapset on pieniä, se on elämästä parasta aikaa. 

Apuva. Juuri tästä ajasta kertoo myös This is 40, vaikka siinä keskitytäänkin enemmän parisuhteen tilaan ja pohdiskeluun. Erityisen mielenkiintoista leffan taustassa on se, että naispääosan esittäjä on naimisissa elokuvan ohjaajan kanssa ja elokuvan lapset ovat heidän yhteisiä lapsiaan. Moni lasten keskinäinen kohtaus onkin täysin improvisoitu ilman käsikirjoitusta, varsinkin kuulemma kinastelut. Ilmankos;)

Universaaleja on miesten tavat ja pariskuntien haasteet. Odotin kevyttä komediaa, sain paljon monipuolisemman, aika pitkän (!) ja osaksi liioitellun tarinan heistä kahdesta ja läheisistään. Ei ihan yhtä kivuliasta kasvua kuin Sydän karrella. Take it away Carly! ottaa aina sydämestä ja toi laulu on yksi parhaista. Silmä ei pysy kuivana edes tuota musiikkivideota katsoessa. Timeless. Järkyttävän hyvä. Tuo leffa täytyy katsoa vähintään viiden vuoden välein.

Takaisin leffaan This is 40; ääneen saa nauraa. Harmi, ettei juttu kantanut itseään ihan loppuun asti, vaan menetti otteensa jossain puolivälin jälkeen ja alkoi häröillä. Tod katsottavaa silti ja suosittelen lämpimästi. ****

Zero Dark Thirty, Osaman metsästys ja tappo, on nyt sekin katsottu. Jessica Chastain on hyvä ja jopa aika uskottava. Bravo. Elokuvassa kiehtoo eniten se, että tämä naisagentti on oikeasti olemassa ja toimii edelleen aktiivisesti kentällä. Minua huvitti miten aina, kun tilanne kävi vakavammaksi, hiuslisäkkeet lyhenivät. Joissakin kohtauksissa näytti olevan vaan oma tukka päässä. Ja mikä virheetön iho. Mieheni pyöritti päätään; kaikkeen sinä kiinnitätkin huomiota. No, tietty! Actionia, väkivaltaa, välillä vaikea katsoa, mutta oikein laadukas leffa ja hieno casting. Pitkä. Muistaakseni joku 2h40min. Silti ****

Mukavaa pääsiäistä. Täällä pääsiäinen ei tunnu missään, paitsi kasvavana suklaansyöntinä;)Keväthangille halajaa mieli ja ruumis.

Tataa!

PS täältä ei saa ostaa suklaisia yllätysmunia!joku lapsi vielä söisi koko yllätyksen ja siitähän riemu repeäisi, tai siis law suit. Eli, yllätysmunat täytyy tehdä itse. Muoviset ontot munat täytetään omilla jutuilla. Übermälsää. Ei kindereitä, ei mignoneita. Kostoksi ostin pari kiloa muita suklaita. Joo, pari kiloa. Houston, we have a problem.