Friday, March 16, 2012

P niinkuin Pisnes

Kun käsillä on aikaa, voi miettiä peruskysymyksiä, kuten mikä minusta tulee isona? Voi leikkiä aika monella ajatuksella. Kotiäidiksi minusta ei ole. Tää on niin nähty.

Saan helposti aika lennokkaitakin bisnesideoita ja tuotteitakin löytyy jos jonkinlaista, mikäli sitä perustaisi perinteisen import/exportin. Kaipaisikohan mulletoi kilpailijaa? Kaikkia suunitelmiani en voi tässä toki paljastaa, ettei mene miljoonat sivu suun. Mutta jos lähtee liikkeelle siitä, mistä oikeasti tykkää ja mitä tekisin, jos kaikki olisi mahdollista. Palaan tähän: What would you do today if you knew you wouldn’t fail? Ja vastaus on helppo. Palaisin muodin, vaatteiden ja designin pariin. En toki ole viimeisiä vuosiani niiden parissa aikaani työkseni viettänyt, tai siis saanut siitä palkkaa;) Kiinnostukseni vain on kova ja mallistojen myötä sitä innostuu aina muutaman kuukauden välein uudestaan. Seuraan trendejä suurella intohimolla. Mieheni toppuuttelee; on ensin tehtävä "oikeita töitä", ennen kuin saan alkaa humputtelemaan.

Leipätyöni on toistaiseksi muualla, ja olenkin tässä perustanut oman firman. Aika perussettiä. Konsultointia. Jos tämä lähtee lentoon, rahoitan sillä vielä oikean intohimoni ja teen jotain ihan muuta...Rätei ja lumpui siis ainakin sivutoimena; apajat ovat mahtavat ;)

Enivei, kävin eilen illalla San Franciscossa, Stubb ja Startupit, Finnvasion - kiertueen viimeisellä virallisella keikalla. Mukaan tarttui seuraavia ajatuksia; oliko Nokian notkahdus loppujen lopuksi hyvä asia? Nyt media antaa tilaa myös lupaaville startupeille ja tekijöitä on markkinoilla. Omankin kokemuksen mukaan softan kehittäjistä on aina pulaa. Vai onko kyse uudesta sukupolvesta ja mindsetin muutoksesta? Sormella osoitettiin siihen, että viimeisen viiden vuoden aikana, 75% early stage startuppien rahoituksesta on tullut valtiolta. Ok. Mutta missä on mentorointi? Olisiko järkevämpää rahoituksen sijaan/rinnalla valmentaa? Palkata oikeat ihmiset heti, sen sijaan, että lähdetään rahoittamaan ideaa, mutta ei huolehdita siitä, että idea osataan lanseerata, "pakata", myydä ja markkinoida oikein. Unohtamatta viestintää;) Ja missä luuraavat suomalaiset enkelit? Ei se raha sukan varressa kasva. Raha täytyy saada liikkeelle!

Jaha. Aivot ovat valmiit uusiin koitoksiin. Hihat on kääritty ylös. Hauskat käyntikortit tulivat postissa. Täytyykin seuraavassa postauksessa humputella, ettei mene ihan pisnekseksi. Itse asiassa, tarkoituksena oli tänäänkin postata tänne jotain ihan muuta, mutta eilisestä saamani intoenergia puski startup-asiat pinnalle. Kivaa lähteä taas rohkeasti luomaan uutta;) Tämä on jo toinen oma yritykseni. Voin kohta tituleerata itseäni serial entrepreneuriksi ;) Fab. Pitäkää peukkuja!

Hauskaa viikonloppua.
Tataa!

2 comments:

  1. Mahtavaa, onnea matkaan ja malja rohekudelle! Kahden suora-blogin LauraQ teki vastikään samanlaisen hypyn. Lue sen blogista tunnelmia:)

    Mä en ole aiemmin kuullut tuota suorastaan nerokasta lausetta What would you... Käytän sitä saletisti tulevaisuudessa, kiitos!

    Pariisissa on kevät ja vaikka lapsen kanssa shoppailu on minimissään niin hei, kahvilassa ohikulkijoiden ihaileminenkin laskettanee tyylibongailuksi. Miten spugetkin voivat olla täällä tyylikkäitä?

    Aurinkoa sinne!

    ReplyDelete
  2. Moi! Kiitos blogivinkistä. Käyn enimmäkseen vilkuilemassa muoti-ja sisustusbogeja, täytyykin lisätä listaan. Tuo lause jäi soimaan päähän leffasta Valentine's Day, ja se jatkuu: "Now go do it."

    Ah, Pariisi. Kävin siellä aikoinaan usein työmatkoilla. Bistron terassilla parasta katumuotibongailua, ja Calvadosta on juotava, vaikka inhottaisi;)

    Kuin myös, aurinkoa!

    ReplyDelete