Pidätetään hengitystä

Esikoiseni selviytyi ensimmäisestä kokeestaan amerikkalaisessa koulujärjestelmässä hyvin. Melkein liian hyvin. Olemme olleet maassa kohta kolme viikkoa ja on aika saada arkirutiinit pyörimään, kuten esikoinen kouluun. Kauhuissani luin Suomessa koulualueemme tasosta. Koulu on aivan huippuluokkaa ja yli kaksi kolmannesta oppilaista on aasialaisia. Näin itseni puurtamassa science projecteja yön pimeinä tunteina pitkän työpäivän päälle, jotta tyttäreni pärjäisi kanssaoppilailleen, tigermomien jälkeläisille.

Kävimme tutustumassa myös pehmeimpien arvojen kouluun, mutta meidät ohjattiin aina sinnikkäästi takaisin lähikouluumme. Oli aika hyväksyä faktat. Kohta me aikuisetkin tekisimme läksyjä.

Ensin, kävimme esittäytymässä. Siihen se tyssäsikin. No shots - No school. Meidän kanssa ei edes keskusteltu, ennen kuin rokotukset olisivat kunnossa. Eli ei muuta kun piikille. Sanomattakin selvää, että täällä ei pelleillä. Paikalliseen rokotusohjelmaan kuuluu 6-vuotiaan kohdalla aika monta uutta piikkiä. Oli muuten mahtava raahata hysteerisesti itkevää, piikkikammoista lasta kohti rokotushuonetta, Halloween tyyliin koristeltua käytävää pitkin. Ihan lempparia.

Rokotusten, ja megaisojen jäätelöannosten (Cold Stone Creamery-suosittelen!) jälkeen, olimme taas askeleen lähempänä koulunaloitusta. Totuuden nimissä, meidän piti kyllä käydä koululla esittämässä jos jonkinmoista todistusta siitä, että me Ihan Oikeasti asumme väittämässämme osoitteessa. Täällä on kuulemma "tapana" valehdella osoite, jotta lapsi pääsee paremman koulupiirin kouluun. jep jep.

Jonkin verran opetuksesta ja yleensä pedagogiikasta tietävänä yritin puhua tytärtäni eskariin. Vastaus oli aina sama. Ei. 6-vuotias kuuluu ekalle. Ei otettu edes kuuleviin korviin, kun yritin selittää, ettei hänellä ole kuin 2kk eskaria alla. Hän ei lue, eikä kirjoita sujuvasti edes vahvemmalla kielellään, suomella. Ei auttanut itku markkinoilla.

Koitti kielikoe. Hengitystä pidätellen toivoin, ettei hän saisi hyvää tulosta. Kokeen jälkeen vielä kauhusta kankeana kuuntelimme tuloksia. Hän selviytyi loistavasti. Onneksi kuitenkin, kirjoittamisesta tuli ns Entry Immediate. HUH! Mikäli kaikki hänen tuloksensa olisivat olleet tuon yläpuolella, hän olisi joutunut aloittamaan normiluokassa. Nyt hän pääsee English Language Development-luokalle. Suuren suuri helpotus koko perheelle.Uskoin kuitenkin testaajan katsomukseen; hänen mielestään tyttäreni pitkästyisi eskarissa. Ekaluokka on hänelle paras paikka.

Jää nähtäväksi kuinka paljon saan tehdä läksyjä. Minua pelottaa hiukan se, miten pikkuperfektionistini turhautuu jos ei pärjääkään. Silloin meillä eivät nuku muutkaan. Mieheni mielestä pelkoni on turha. Ja toisaalta, hän on innokas oppimaan, joten ehkä stressaan turhaan. Yhdessä yössä eskarilaisesta ekaluokkalaiseksi.

Taidan olla toisenlainen tigermom; suojelen lapsiani tiikerin lailla ja pitäisin heidät mieluiten pidempään pieninä, äidin vauvoina. Oppia ikä kaikki.
ps tämän postauksen kirjoittaminen oli hiukan haastavaa. Käytössä oleva "hiukan vanhempi pöytäkone" kieltäytyi antamasta käyttööni Ä:tä ja Ö:tä.Oli aika mukavaa miettiä suomenkielisten sanojen synonyymejä, joissa noita kyseisiä kirjaimia esiintyy. Onneksi IT-tuki auttoi ja tämä pelittää taas. jee!
Tataa!