Movie Time

Kuva lainattu

Pitkä viikonloppu edessä. Maanantaina Memorial Day. Tai, no, valtionkonttorit ovat kiinni, muuten arki luistaa ihan normaalisti. Mieheni lähtee Yosemiteen miesten extremereissulle, roikkumaan henkensä kaupalla zipline, vaijeriradalle, minä nautin rauhasta. Aion katsoa jonkun hyvän draaman nessut vatsan päällä, herkkuja käden ulottuvilla. Olispa irtareita. Täällä on tyydyttävä jäätelöön ja kekseihin. Amerikkaiset karkit ovat ihan kauheita.

Vähän hotsittaisi tämä, Impossible, mutten tiedä uskallanko. Pelkään näkeväni kauheita painajaisia ja tapaus on vielä tuoreessa muistissa, siellä oli monia tuttavia. Ainoa syy miksi voisin katsoa tämän on se, että perheen tarinalla on onnellinen loppu. Jos tuota sanaa nyt voi tässä tapauksessa edes käyttää.

Tänään iltapäivällä menemme porukalla katsastamaan Epicin 3D versiona. Oikein ensi-iltaan. Lapset ovat aivan täpinöissään ja no, näyttäähän tuo aika kivalta aikuisellekin;)

Sunnuntaina HBO tv ensi-iltansa saa myös Behind the Candelabra. Cannot wait!! Liberace on kaikkien glitterdiivojen kantaisä. Elton John, Madonna, Lady Gaga you are copycats. And I quote: "Too much of a good thing is wonderful"

Tarkoituksena olisi myös hiukan urheilla ja hoitaa rästiasioita. Toivon myös, ettei lämpötila kohoa neljäänkymppiin. Meidän pikkuinen tippui koulun ziplinelta ja mursi kyynärpäänsä. Kipsi kädessä ei paljon uida. Meni suunnitelmia uusiksi jo ihan tarpeeksi. Nämä ziplinet ovat meillä näköjään nyt kovassa huudossa. Ujo toivomukseni olikin miehelle, ettei hän nyt sitten rojahda mistään alas. Siinä menisi muutakin kuin kyynärpää.

Turvallista ja mukavaa viikonloppua,
Tataa!

PS meidän kymmenen vuotis hääpäivämme lähenee kovaa vauhtia. Löysin aika ihanan lahjan ja aion käyttää rauhallisen ajan hyväkseni myös sen suhteen. Lisää tuonnempana.

PPS katsoin eilen illalla sen the Impossiblen. Puolen tunnin, ja kahden nessun, jälkeen meinasin antaa periksi. Katsoin kuitenkin loppuun, ihan tursakkeena. Leffassa ei mässäillä, mutta kuvataan realistisesti ihmisten tuska, epätoivo ja kaaos. Vajaan kahden tunnin jälkeen istuin sohvalla jähmettyneenä tuijottaen lopputekstejä. Olo oli tyhjä. Sitten hiivin kiitollisena katsomaan nukkuvia lapsiani. Onneksi olin äänittänyt Fashion Policen ja sain ajatukset nollattua Joan Riversin seurassa ennen nukkumaanmenoa.