Turhake

Kuva lainattu

Tätä on jatkunut jo jonkin aikaa; nuorimmainen on absoluuttisen rakastunut isäänsä, daddyyn.

Perinteinen Oeidipus, tai siis Electra kompleksi, tytöillä. Mieheni on sanonut jo kauan, että enkö huomaa kuinka tytöt haluavat olla kuten äitinsä. Emmäoomitäähuomannu;)

Toki samaistuminen on ollut kartalla; 5-vuotiaan oli pakko saada samanlaiset kirkkaan väriset farkut, hiukset samalla tavalla, kynsilakan sävy on tärkeä. Prinsessajutut ovat ihan passé. Nyt kuljetaan muodin mukaisesti ja laitetaan huulirasvaa korvasta korvaan.

Pienin on aina ollut tarkka mitä päälleen laittaa. Taistelin lukemattomat aamut sukkahousu-tunika yhdistelmää päälle ennen päiväkotia. Hänen suurin inhokkinsa oli POPin oranssi joutsentunika, mistä taas itse pidin kovasti. Jouduin vaihtamaan omatkin vaatteet, kun tuli niin hiki siinä mekastaessa... Onneksi tajusin, että vaatteista kannattaa sopia edellisenä iltana ja laittaa valmiiksi esille tai jättää oma pukeutuminen ihan viime tippaan.

Tultiin koulusta yksi päivä.  -Otahan kengät pois sisällä - En voi, it will ruin my fashion ?!? Muljautteli silmiään päässä kekottavan panamahatun alta. (hattuvillityskin periytyy) Pikkusen nauratti. Ja toisaalta, tuolle ei pidä nauraa, siitä pieni vasta sisuuntuu. Olen siis lähes päivittäin tukehtumispisteessä, kun yritän pidätellä reaktioita. Pokka pitää pimpelipom. Hän on nykyään myös tosi tärkeä, oikea VIP; kieputtaa hiuksiaan sormen ympärille ja murisee, kun peritty otsan pyörre aiheuttaa luonnon taipuisissa hiuksissa epätoivottua käytöstä;) Been there done that, sillä erolla, että en muista miettineeni hiuksiani sen erityisemmin kuin vasta teini-iässä..

Sanoo keimaillen - My husband, asettuu mieheni viereen sohvalle, silittelee hauista ja poskea, lepertelee pää kenossa, suikauttaa suukon poskelle. Sivusta seurattuna ajoittain jopa aika hämmentävää, mutta kehitykselle tosi tärkeää saada testata viehätysvoimaansa turvallisessa ympäristössä. Kun minua suukotetaan tai halataan, kintussa on heti kiinni 120-senttinen blondi, huulet törröllä. Kun mieheni lähtee, pieni juoksee usein vielä autotallin ovelle huutamaan - I love you! En ole varmaan ihan väärässä jos väitän, että mieheni nauttii saamastaan huomiosta täysin siemauksin. Ja minua huvittaa.

Kerran saavuimme kotiin isomman kanssa ja mieheni käveli vastaan silkkihuivi sidottuna harteille. Pieni oli halunnut stailata isästään miehekkäämmän ja viittahan siihen kuuluu. Luonnollisesti. Onhan Batmanillakin.

Minua mittaillaan jatkuvasti. Uutena lisänä on kova arvostelu. Välillä pieni sormi tökkää oikein kovasti takapuoleen. Au. Sitten tokaisee  - Äiti, sinulla on fluffy butt. Ai, sehän kiva. Ei muuta ku kyykkäämään;) Myös vartalon muut osat saavat raa'an tuomionsa. Osoitetaan sormella ja tirskutaan. Anna mun kaikki kestää.

Eräänä iltana oltiin samaan aikaan mieheni kanssa sanomassa hyvää yötä. Pieni nousi istumaan ja kysyi kummastellen -Why did you marry HER? ja nyökkäsi puoleeni nenäänsä nyrpistäen. Mikään rakkauteen liittyvä vastaus ei ollut hyväksyttävä. - Your hair doesn't even match! Pieni karjaisi tuohtuneena.

Olen siis nykyään turhake. Joku kummallinen nainen, joka on menettänyt viehätysvoimaansa, mutta joka saa kuitenkin viettää aikaansa hänen unelmiensa miehen kainalossa. Jaha.

Yritän ottaa salaa valokuvia, joskus myös videota siitä, miten daddya ihaillaan. Tulevina vuosina on hyvä omistaa tällaista materiaalia. En aio kiristää tytärtäni, vaan näyttää miehelleni lohdutukseksi ja muistutukseksi, kun angstinen raivopää teini paiskoo ovia mielialavaihteluidensa pyörteissä ja sanoo, että daddy on tyhmä eikä ymmärrä mitään! Tai ehkä daddy pysyy suurena sankarina ja minä olen se, joka ei ole varmaan koskaan ollut edes nuori!;) You never know. Olen kuullut tällaisenkin vaiheen joskus koittavan.

Tataa!

PS Istuttiin kaikki syömässä, kun mieheni kysäisi mitä haluaisin tehdä Valentine' s Dayna. Ennen kuin ehdin suutani avata, pienimmäinen vastasi - Haluaisin mennä johonkin hienoon ravintolaan syömään. Selvä.;)