Florida, here we come!

Iso vuokratalo odotti Cape Coralissa, Meksikonlahden puolella. Sinne siis joulun viettoon äidin luo. Me suhautimme yli Amerikan mantereen, muut matkustivat paikalle kuka mistäkin. Löysin meille hirveän googlaamisen jälkeen tod edulliset yön yli non stop lennot, joten päätimme lentää Orlandoon ja ajaa sieltä perille.

Matkustaminen kahdeksannella kuulla on aivan fantastista.  Edellisillä kerroilla suhasin pitkin Eurooppaa, töiden puitteissa, aina viikolle 34, mutta tämän reissun jälkeen voin luottamuksellisesti sanoa, etten lennä enää minnekään ennen kuin vauva syntyy. Ihmisten hajut ja epämukavat istuimet, tavoistamme poiketen emme lentäneet firstissä, hehheh, olivat hetkellisesti liikaa.

Lapsille taukutin, että lennolla on sitten pakkolepo. Mutta eihän se uni tule, jos on pakko nukkua...Minäkin väänsin ja käänsin kuin kissa pistoksissa siinä istuimessani ja aina välillä kopautin vierustoveria olalle, excuse me, can I go by? Piti päästä aika ajoin jaloittelemaan ja toilettiin, yllättävää kyllä;) Lento oli ylibookattu(niin kuin täällä aina) ja me istuttiin kahdessa eri paikassa, kukin yhden lapsen kanssa. Vauvakin oli levoton ja möyri mahassa välillä niin, että luulin, että yrittää ulos navan kautta...

Laskeutuessamme Orlandoon kello 6 aamulla, oli mittarissa tunti yöunta. Jep jep. Olimme varmuuden vuoksi sopineet aamiaistreffit suomalaisten ystäviemme kanssa kahdeksaksi, joten aurinkolasit päähän ja menoksi. Ihana, mutta lyhyt jälleennäkeminen yhdessä Disney villagessa. Ihan kuin olisimme eksyneet Pleasantvillen leffakulisseihin...Autioita katuja, kimaltelevaa tekolunta katoilla, jättimäisiä joulukoristeita...Siinä väsymystilassa kaiken kaikkiaan eksoottinen kokemus;)

Mahat pannukakkua pullollaan, matkaan alas kohti Cape Coralia. Ei jäänyt epäselväksi missä päin Amerikkaa ollaan. Impeach Obama kylttejä, ihmisiä seisomassa moottoritien silloilla liput liehuen (miksi?), autoissa NRA(National Rifle Association) ja Stand up and Fight-tarroja. Lukematon määrä pickuppeja ja vanhoja Cadillaceja, Buickeja ja Olds Mobileja. Nämä vanhat Cadillac kuskit käyttävät muuten aina tällaisia laseja...(terkut kemianluokasta;)) Trailer parkkeja, tai RV parks, niin kuin niitä kuuluu kutsua;) seka Retirement communiteja ja Golf ja Country clubeja. Nurmikot kuin greenillä ja loputtomia palmujen rivejä. Etelä on old school republikaanien paratiisi. Siellä ei autokannassakaan paljon eurooppalaista näe. Made in USA on kova juttu.

Reilun kolmen tunnin ajon jälkeen perille saapui reissussa rähjääntynyt porukka. Muut olivat saapuneet perille edellisenä iltana. Lapset olivat silmänräpäyksessä uimassa serkkujensa kanssa, olivathan he nukkuneet koko automatkan. Me taas istuttiin alas vaihtamaan kuulumisia. Kahvia koneeseen ja suihkuun.


Ilta vietettiin juhlien äidin synttäreitä Ft Myersissa. Olin varannut Firestone ravintolan, joka osottautui aika hyväksi. Sky Lounge, kattoterassi ,mahtavine näkymineen, oli hieno paikka alkudrinkeille; lämpimästä kelistä ja tunnelmasta tuli mieleen Dubain yö, ulkoilmadiskoineen katolla. Loft toimi hyvin isolle seurueellemme ruokapaikkana, katossa kiertävät renkaat aiheuttivat huvittuneisuutta koko porukassa, ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Tunnelma oli mutkaton.

Oli vaikea ymmärtää, että vihdoin istuin siinä isän, äidin, isoveljeni ja jälkeläistemme kanssa samassa pöydässä. Kun asumme kolmessa eri maassa, tällainen yhdessäolo on harvinaista herkkua. Love.

Tataa!

PS onkohan BlogSpot muuten  muuttanut taas jotain asetuksia, herjaa milloin mistäkin. Taas sama juttu; kuva latautuu poikittain, vaikka on tallennettu eri tavalla jms. Oli hieno kuva ravintolasta iltavalaistuksessa, mutten onnistunut korjaamaan. Ylläoleva kuva on hätäpäässä lainattu. Takkuileva vuodenaloitus blogirintamalla;)siis.