Humpuukia ja humputtelua

En ole mikään lasten lomakohteiden fani. Muumimaailmassa olimme kerran pari vuotta sitten. Tuli tehtyä kaksi reissua samalla kertaa; ensimmäinen ja viimeinen. Lasten mielestä parasta oli rantakeinut. jepjep. Sanoin jo siellä; nauttikaa nyt, me emme tule tänne enää koskaan.

Serenan kylpylä on toinen kauhistukseni, jos vaan voin, en palaa sinnekään enää koskaan. Erään naapurimaan lapset terrorisoivat pienempiä, vanhemmat eivät komentaneet yhtään. Olin niin hermoromahduksen partaalla ja kauhuissani, että meidän piti lähteä kokonaan pois. Titi-nalle huuma on onnellisesti ohitettu. Koko setti aiheuttaa kylmiä väristyksiä, osaan vieläkin kaikkien laulujen sanat, se riittää. Riitta-tädin janefondaaminen on todistettu livenä kaksi kertaa, Ikaalisiin en aja. Ikinä.

Muumiristeily oli positiivisempi kokemus, kuin mitä olin odottanut. Lasten ehdoilla, muumidiskossa ja iltashowssa. Kun astuimme lasten leikkimaailmaan, yksi poika tosin pissasi juuri pallomereen. Päivä Tukholmassa vietettiin Gröna Lundin huvipuistossa ruotsalaisen ystäväperheen kanssa ja avot, hyvin meni. Kaikilla oli kivaa.

Täällä, olen aivan rakastunut paikalliseen huvipuistoon; Great Americaan. Ja, kuten Only in America, sinne sai ostettua päivälipun hinnalla kausikortin.  Olemme olleet siellä nyt kaksi kertaa ja aiomme käydä siellä varmaan vielä kaksikymmentä kertaa;) Mahtava paikka. Minä lähtisin sinne mielelläni joku ilta viettämään datenitea mieheni kanssa.  Käveltäisiin käsi kädessä laitteesta toiseen, joissa sitten kiljuisin ääneni käheäksi. En tiedä innostuuko..

Lapset ovat kokeneet siellä "monta ekaa"; ekan hattaran, ekan kerran kaksikerroksisessa karusellissa, jossa hevoset menevät ylös alas (mutteivät lähde piirrettyyn maailmaan, kuten Maija Poppasessa, vaikka kuinka antaisi pohkeita. pöö mikä pettymys), eka kunnon vuoristorata ja tukkijoki kokemus. Pääsin ketjukaruselliinkin pitkästä aikaa. Kun silmät laittoi kiinni, aikamatkasin Lintsille parinkymmenen vuoden taakse ja näin jo allani sen ison kallion, jonka päällä ketjukaruselli aikoinaan pyöri.

Great Americassa on kaikenlaista; pikkulastenmaailma, Snoopy planet(upean retroa, Ressu on ihana), vesipuisto liukuineeen, lasten altaineen, aaltoaltaineen ja tietty kaikki hurjat aikuisten laitteet. Kaikkialla on puhdasta, henkilökuntaa on tarpeeksi. Sydän syrjälläni seurasin kuinka tyttäreni kiipesivät kohti vesiliukumäen suuta,  mutta joka liukumäen suulla on lifeguard, pilli suussa. Turvallisuudesta huolehditaan tosissaan. Joka paikassa. Pilliin puhalletaan heti, jos joku ipana ei toimi ohjeiden mukaisesti. Mittatikkua käytetään joka käänteessä ja pelastusliivit ovat altaiden äärellä pienemmillä pakolliset. M-a-h-t-a-v-a-a. Aikuinen voi siis oikeasti jopa hetkeksi rentoutua, kun lapset ovat omissa touhuissaan. (minä tosin vahdin ekalla kerralla silmä tarkkana joka liikettä)

Lastenaltaalla istuessani bongasin nuo cabanat, HEI, täällähän voisi pitää mahtavat poolpartyt. Vuokraavatkohan tätä aluetta yksityiskäyttöön...Tuollainenhan pitäisi hankkia oman altaan reunalle..hmmm

Kivointa kaikessa, että huvipuisto on lähellä, eikä siellä tarvitse viipyä koko päivää kerralla. Kaikkia laitteita ei tarvitse kiertää, tai hysteerisesti miettiä mitä jäi näkemättä. Tullaan uudestaan! Kun paikalle pärähtää keskellä viikkoa, ei siellä ole juuri jonojakaan. Mahtavatkohan omat lapset edes tajuta miten onnekkaita ovat. Minä pääsin Linnanmäelle kerran kesässä ja se oli yksi vuoden kohokohdista.

Juhannuksen jatkoa.
Tataa!

ps käytiin katsomassa Brave 3Dnä, ekassa mahdollisessa näytöksessä, perjantai aamupäivänä. Tätä odotettiin niin. Elokuva oli aika hurja, ja mutta itse tarina odotettua laihempi. Hurjia karhuja ja taistelukohtauksia riitti. Tytöt toki tykkäsivät paljon, mutta kiipesivät välillä syliin, kun meno äityi hurjaksi. Parhaat kohtaukset oli nähty jo moneen kertaan trailereissa. Tämä täti itki loppukohtauksessa niin että piti istua aloillaan jokunen tovi, jotta kehtasi astua päivänvaloon.