Thursday, April 24, 2014

Luokkaretkellä

Pitää kertoa ristiäisviikonlopusta ja vanhempieni vierailun kohokohdista, mutta kronologisesta järjestyksestä viis, eilisestä pitää kirjoittaa ensin;

Olin lupautunut kuskiksi ekaluokkalaiseni vuoden viimeiselle luokkaretkelle. Täällä retkille ei lähdetä bussilla, vaan kuskit pitää löytyä vanhemmista. On luokkia, joissa kuskeja ei löydy sitten millään, ja luokkia, kuten molempien tyttärieni luokat, joissa kuskinpaikka pitää varata etukäteen, kun on tunkua. Nytkin, sain jättimaasturini kyytiin vain yhden extra matkustajan. Äidin mukana oleminen on lapselle erityisen tärkeää. Tälle nimenomaiselle retkelle oli extra-tunkua. Meitä oli seitsemän. Suurin osa työssäkäyviä äitejä, jotka olivat tajunneet viimeisen tilaisuuden koittaneen;) buhahaha

Aamu oli totaalinen kaaos. Ponkasin ensin itse ylös, jotta sain meikattua ja puettua. Vauva oli syönyt joskus neljältä, joten ajattelin tietty syöttää ennen lähtöä kello kahdeksan. Tyyppi nukkui niin sikeästi joskus seitsemän jälkeen, etten saanut hereille... Sitten piti valita tytöille vaatteet ja pakata lounaat, kuten joka lähes aamu. (tiedän; fiksut äidit valitsevat seuraavan päivän vaatteet valmiiksi edellisenä iltana. joojoo) Ainiin, ja syödä jotain aamupalaa, vaihtaa vaippa, pukea vauva ja saada koko sirkus autoon.

Starbucksin kautta koululle. Lapset ulos, vauvan luo äkkiä takapenkille; pikasyöttö, ennen kuin kokoonnuime luokan eteen hakemaan lapsia. Tässä vaiheessa tajusin etten ollut itse syönyt aamulla mitään. Nälkä alkoi kurnia.

Kun vihdoin pääsimme perille, Walden West centeriin,- aivan upea paikka! tajusin, etten voisikaan osallistua vaellusosioon. Edes isorenkaisilla vaunuilla ei ollut asiaa metsäpolulle ja jos ottaisin rintareppuun, hän heräisi, ja sitten pitäisi taas syöttää, vauva oli jo levoton. Jäin suosiolla jälkeen. Onneksi.

Ensin syötiin ja sitten alkoi kuulua ääniä. OuNou! sielujeni silmin näin sen extravaippanyytin eteisen lipastolla! Välihuomautuksena; olen suht rentona tämän kolmosen kanssa. Mitään diaper bagia en käytä, joten vaipat ja wipesit kulkevat käsilaukussa mukana. Ja kauhukseni se ihana uusi harmaa M Jacobs kuoli.  Yksi nappi irtosi ja nahkaan tuli reikä. Palautin sen, enkä ole löytänyt uutta tilalle, joten nyt käytän pienempää laukkua. Selityksen makua...

Anyhoooo, kakka tuli. Kuumeisesti etsin vaippaa ja löytyihän se! ja wipesit, juhuuu! Eiku auton etupenkille hoitopöytää ja vaihtoon. Menemättä yksityiskohtiin, oli aika ennätys. Tajusin samalla, että ne vaihtovaatteet olis aika mahtava juttu... Sanomattakin selvää, ettei tämä jäänyt tähän, vaan poika oli vasta pääsemässä vauhtiin. Vaippoja ei enää ollut, joten oli vaihtoehdot aika vähissä.  Mitään lehdistä kyhättyä tsydeemiä en ruvennut tekemään vaan annoin kylmän viileesti olla. Oh well.

Sitten oli experimentaatioiden vuoro. Tajusin liian myöhään, että experimentaatiot tehdään ötököillä! Ihoa oikein kutitti, kun piti pokkana vetää lapsille asemaa, jossa testattiin mustien koppakuoriaisten käytöstä kylmässä ja lämpimässä. YÄK. Onneksi en sentään joutunut ottamaan matoja käteen tai heinäsirkkoja! tai sellaisia ihan kamalia tuhatjalkaisen näköisiä pötiköitä. Me muutamat äidit pälyilimme toisiamme kauhuissamme, mutta toimeen oli ryhdyttävä.

Yhden pojan äiti, joka on aina ihanan tyylikäs britti, tuli kuiskaamaan minulle, että nyt kun sinulla on poika, tulevat usein esittelemään ötököitä. Hän ei kuulemma kilju, vaikka haluaisi,vaan katsoo vaan kaukaa ja kehuu. Sanoi, että jos alkaa kiljua, pojat vain innostuvat ja saattavat sitten oikein innostua. Good Point, vaikka osaavat ne tytötkin...

Kun vihdoin pääsin iltapäivällä kotiin, vaipat oli vaihdettu, vauva pesty, rojahdin sohvalle katsomaan äänitettyä Real Housewives of New Yorkia. Hain lapset vasta viime minuutilla iltapäiväkerhosta ja illalliseksi ehdotin  Eiks oiskin hauskaa - mentaliteetilla - sandwiches & soups - lapset innostuivat, jee äiti! Tosiasiassa olin aivan tasaraha, enkä jaksanut tehdä kunnon ruokaa... Whatever works...

Tataa!

PS esikoiseni tykkää eläimistä. Koulussa oli käynyt joku Reptile Man esittelemässä käärmeitä ja muita ällötyksiä. -Äiti, siellä oli most beautiful snake, Albino Boa! Miten joku voi käyttää samassa lauseessa sanoja beautiful ja snake;) Siitäpä hän saikin idean. -Äiti, saisinko sen reptile manin meille mun synttäreille? Toisi mukanaan kaikki käärmeet ja liskot!?!!,´- Joo, et saa.

No comments:

Post a Comment