Hei hulinaa

Kamalan pitkä blogitauko alla, anteeksi ja I will be back this week! Olen emännöinyt kaksi viimeistä viikkoa, on ollut ns houseguests pariin otteeseen, kummivanhemmat ja omat vanhempani olivat täällä, oli ristiäisiä ja synttäreitä ja ihan vaan vilinää. Sitä aina luulee pystyvänsä enempään, kuin mitä sitten pystyykään. En opi ikinä. Nyt sitten pyykätään, siivotaan, järjestellään, maksetaan laskuja, ryhdistäydytään kunnolliseksi;) Ja nukutaan vuosi.

Olen käynyt kerran zumbassa lapsen saannin jälkeen ja vaikka kuinka vakuuttelin itselleni, että urheilen, kun meillä on vieraita, keskityin kuitenkin syömiseen, juomiseen ja nautiskeluun. Meillä oli helteitä, joten hengasimme poolilla margarita kourassa. Saunakin valmistui ja mieheni hankkima jättimäinen savustuspönttö sai kyytiä.

Paluu arkeen on vaikea ja ankea. Jäähyväiset, vaikka vaan väliaikaiset, tuntuvat vaan vaikenevan vuosi vuodelta. Talokin tuntuu niin tyhjältä ja hiljaiselta. Poikani pälyilee ympärilleen; missä on kaikki viihdyttäjät, hymyilevät naamat, syliin ottavat lepertelijät? On tyydyttävä äitiin.

Palaan pian! Tataa!