Läpikuultava Olmi

Olen kalpea, melkein läpikuultava, tähän aikaan vuodesta. Kaikki ihon pikkuvirheet näkyvät. Valo on niin kirkas, ettei mitään pysty peittämään. Paitsi, jos harrastaisi kauheeta pakkelikerrosta, vaan kun ei harrasta. Inhoan puuteria ja sen jättämää jälkeä. Jaiks. Ihon kuuluu olla terveen, raikkaan, elävän näköinen, ei matan vahapaperin.

Ennen, työmatkojen aikoihin, istuin usein lentokoneessa, aamuseitsemältä, joskus käsipeilin kanssa. Siellä kymmenen kilometrin korkeudessa, üüberkirkkaassa aamuauringossa, satuin katsomaan ihoani huulikiillon laiton lomassa. OMG. Huomasin, että silmien alla ihossa on myös hienonhienoja vertikaalisia ryppyjä, se iho ei suinkaan ole sileää. Olin totaalisen järkyttynyt. Ehkei ihoa kannata tutkailla suurennuslasilla...

Tähän aikaan vuodesta on tehtävä valintoja. Joko olen läpinäkyvän harmaan kalpea olmi tai alan läträtä itseruskettavilla. Jos itseruskettaviin lähtee, niissä pitää tavallaan pysyä. Pikkupäivetys näyttäisi kivalta, vaan en taida jaksaa. Ehkä helmikuussa sitten...

Toisaalta, täytyy olla tyytyväinen, että iho saa levätä. Aurinko porottaa täällä taas seuraavat yli puoli vuotta jatkuvasti ja joka päivä.Vanha sanonta, pakkasessa säilyy paremmin on kyllä totta. Taidan aloittaa hattujen käytön ihan tosissaan tänä keväänä.(hehheh)

Ainoat, jotka näyttävät aidosti hyviltä kalpeudessaan ovat asialaiset, niin ja Dita Von Teese. Vai oletko koskaan nähnyt tosi ruskettunutta kiinalaista? Olen ruvennut kiinnittämään näihin naisiin muutenkin enemmän huomiota, (sen pakollisen liikenteessä tupeksimisen lisäksi;))Tosi useat, varsinkin kiinalaiset, ovat aivan upeita! Esimerkkinä naapurini. Upea. Kerrassaan upea. Aina tyylikäs, iätön. Ja varma tyylitaju. He taitavat yksinkertaisen tyylikkyyden to a T. Eivät ikinä sorru hörhöilyyn, ei mitään liikaa, vaan hillittyä, klassista ja taattua laatua. Ja se ikuisen sileä ja ultrakiiltävä tukka. Melkein jo tylsää;)

Tulipa mieleen tarina, joka aina hymyilyttää, ja jota kerron mielelläni olmeille kanssasisaruksille; Istuin yhden startupin kick-offissa Ranskan alpeilla vuosia sitten. Saliin lipui kaksi kauriin näköistä naista, myöhässä, tietenkin. Tummia, pitkiä kaunottaria; pelkkää jalkaa, pitkiä ripsiä ja paksua tukkaa.(ja kalliita käsilaukkuja). Tuijotin heitä ihaillen. No, illan pikkutunteina, kun jäljellä oli enää me suomalaiset, ruotsalaiset ja muutama britti;), totesin yhdelle mustatukka-sinisilmä Tukholman pojalle, miten upeita ne espanjattaret olivat. Hän katsoi minua tyrmistyneenä. Mitä kaunista niissä oli?! Olin aivan äimän käkenä, No, hiukset, iho, koko olemus! Hän katsoi minua ja sanoi. Kuule, vaaleat ovat paljon kauniimpia. Eihän tuossa hipiässä edes näy, jos posket punottavat. On niin viehättävää, kun naisella on punaiset posket. Paremman näköistä naista ei ole kuin meikitön skandinaavi, jonka posket punottavat ulkoilmassa.

Istuin siinä suu auki. Pitkään. En edes kysynyt, että mitä viehättävää punaisissa poskissa on. Mutta muistan tuon keskustelun kuin eilisen. (NARSilla((ja MACilla))on muuten mahtava voidemainen multi-use poskipuna;) Orgasm, ollut käytössä vuosia. Sipaisen sekä poskille, että huuliin. Luv it.) Ja ihan vaan tiedoksi, aloitin poskipunan käytön ennen tätä kommenttia, äitini neuvosta;) Ja miehet ovat kerta kaikkiaan kummallisia. Ei muuta.

Tataa!

PS edessä pitkä viikonloppu, lapsilla taas koulusta vapaata, pe ja ma. Budjettisyistä yksikään kuukausi ei ole koulussa täysi kuukausi. Milloin on staff learning dayta, milloin mitäkin... Lupasin viedä tytöt kampaajalle. Ovat hellyyttävän innoissaan ja muikeina, kun istuvat korokkeillaan hiustenpesussa ja sitten föönauksen jälkeen niin olevinaan;)