Pelkääkkönä polliisia Forresterin Eerik?

kuva lainattu

Vappua vietettiin tosi kuumissa olosuhteissa. huhhuh. Aika harvoin on asuyhdistelmänä ollut valkolakki ja bikinit.(ja perinteinen vappunaamari;)) Toivat suomalaiset ystävät mukanaan helleaallon. On varsin ironista, ettei avoautolla voi ajaa katto auki. On liian kuuma. Ei auta edes ilmastointi. Kaupan päälle palaa korvat, niska ja olkapäät, vähempikin riittäisi.

Nyt on vappu vietetty ja vieraat jatkaneet matkaansa. Enää ei istuta altaalla ja juoda kuplivaa. Arki on palannut perheeseen.

Hain lapset koulusta ja lupasin, että pysähdytään tutussa starbucksissa hakemassa jotain kylmää.;) Oltiin lämpöhalvauksen partaalla. Yhtäkkiä, edessä näkyi kuitenkin sinisten ja punaisten valojen välkettä. Liikenne näytti olevan poikki.? Vasen kaista oli tukossa, oikea kaista, jota ajoin oli kuitenkin tyhjä, joten jatkoin hiljaa eteenpäin. Virhe. 

Päästyäni poliisiautojen luokse, näky oli kuin suoraan Heat-elokuvan väijytyksestä. Yksi poliisiauto oli poikittain kaistojen edessä stopaten liikenteen, muutamia poliisiautoja tien sivussa, muutamia liikkeellä, kaksi poliisiautoa oli keskellä risteystä, etuovet auki. Ruskeapukuiset aurinkolasipäiset poliisit seisoivat ovien takana aseet ojossa. Siis sellaiset isot automaattikiväärit. Oh shit. Risteyksessä on pankki. hmmm  - 1+1. Olin koulubussin vieressä, joka oli vasemman kaistan paalupaikalla, minä oikean. Taakseni oli muodustunut jo jono. Olimme motissa. Voi kun olisin ollut Eddiellä liikkeellä. Se on sellainen tankki.

Oikealla puolella, pensaikossa hiipi pari poliisia näytellen merkkejä autoni vieressä seisovalle poliisille. Ensin ajattelin, että vau, onpa jännää, kunnes tajusin, että mehän ollaan ihan tulilinjalla. Yksi harhaluoti ja terve. Rupesi pelottamaan. Esikoinen purskahti itkuun. Avasin ikkunat ja kysyin josko me voitaisiin poistua autosta, halusin lapset turvaan. Poliisi kuitenkin kehotti pysymään aloillaan. Hiki virtasi noroina, oli hermostuttavaa, mutta rauhoittelin lapsia, että ei tässä mitään. Me ollaan turvassa. hehheh

Pankki oli ryöstetty viisi minuuttia ennen meidän saapumista paikalle. Etsintä oli käynnissä. Poliisit halusivat varmistaa rikospaikan läheisyyden, ennen kuin päästivät liikenteen jatkumaan. Selvittiin  kuitenkin parinkymmenen minuutin päästä turvallisesti jatkamaan matkaa, starbucksin kautta kotiin. Kotona käytiin vielä läpi tapahtunutta, mutta esikoiseni mielestä oli jännintä, että viereisissä autoissa oli ollut luokkakavereita, samoin siellä starbucksissa ja me pääsimme ensimmäisinä kertomaan kyseleville ihmisille mitä oli tapahtunut. Meidän turvallisessa lintukotolähiössä..

Yksi vanha herra tokaisi suoraan: Well, now we all need to start carrying a gun.Tjaa, en ehkä kuitenkaan kannata fight guns with guns- lähestymistä.

Täällä sattuu ja tapahtuu.

Tataa!

PS jännittävän ja tapahtumarikkaan iltapäivän kruunasi ilta Stanfordissa. Tällä kertaa mukana oli vieraileva tähti. Minua hymyilytti koko ajan, oli pakko raapustaa muistivihkoonkin, että voi Forresterin Eerikki, kun meinasi naurattaa ääneen. (luennot ovat myöhään illalla, saatoin olla hiukan väsynyt;))Teki mieli kysyä, onko kukaan koskaan sanonut hänelle, että hän on ihan ilmetty Forresteri, John McCook, suoraan 90-luvun puolesta välistä, sitä Eerikin primea, silver fox. Tosi lapsellista, mutta meni puolet ajasta siihen pällistelyyn enkä kuullut puoliakaan mitä hän sanoi. Kun minulla sitten oli puheenvuoro, virne ei poistunut naamalta. Tuli oman esityksensä jälkeen istumaan taakseni. Virnuilin jälleen tyhmästi. Ajatteli varmaan, että flirttailen. Samapa tuo. Halvat on hupini. tihihihi.

Hauskaa vappua!

Me otettiin vappuun varaslähtö jo viime lauantaina yksien ystävien luona suomalaisporukassa, sittemmin saimme vieraita Suomesta, joten kyllä täällä kuplivalla kilistellään. (ja suu tungetaan täyteen tuttifrutti mixiä, merkkareita, panttereita ja fasun sinistä, oooooh, joulu).

Eipä sitä muuten ole taas pitkään aikaan katsonut asuinseutuansa ulkopuolisin silmin ja kyllä meidän kelpaa. Aikaa on vain muutama päivä, mutta näillä mennään. Nautitaan. Ilma auringossa 45, allas 25, kyllä tarkenee. Talviturkkikin on nyt heitetty;)

Vappu on aina kuulunut omiin lemppareihin. Esikoisen synttäriserpentiinit jätetään meillä esille kahta viikkoa ennen vappua ja sitten juhlapäivänä lisätään koristeita. Ja vaikka siellä kotona huhtikuussa kinokset saattavat olla korkeitakin, jotenkin ne aina vapuksi häipyvät ja tarkkasilmäinen bongaa hiirenkorvia. Kevättakki päälle, pikkukengät jalkaan, serpentiinit kaulaan ja vappulounaalle. Ihana juhlaperinne, hauskoja muistoja. Hengessä mukana, trööt trööt. Nauttikaa kaupungin kuhinasta!

Jonain vuonna on ehkä taas lehahdettava paikalle ihan livenä,
Tataa!