Niin. Siis ruskasta ei ollut tietoakaan. Katso vaikka; ainoa värihehku löytyi erään supermarketin edessä olevista istutetuista puskista ja kotimatkalla nappasin vuorenrinteestä puhelimella auton ikkunasta kuvan, kun kerran pikkasen kellersi;) Maisemat, järvineen ja vuorineen ovat silti aika mahtavat. Ruskaa tai ei.
Muuten oli oikein onnistunut minibreikki, ihan turhaan etukäteen kiukuttelin, mutku oli flunssa ja kaikkee.... Onnistuin karistamaan pahimmat oireetkin matkalla, tai jos eräältä kysytään, onnistuin siirtämään taudin miehelleni oikein kunnolla...oho. Tällä kertaa, edes matkapahoinvointi ei yllättänyt, sillä pakotin ipanat ottamaan ihan hirveän makuiset pillerit ennen matkan alkua molempiin suuntiin. Jes! Yrjövapaa reissu vuorten yli!Suuntasimme siis South Lake Tahoelle. En oikein tiennyt mitä odottaa. Tai, no,olin hiukan skeptinen. Ihan turhaan, mikä ihana paikka! Hotellimme oli Tahoe beach retreat and lodge, huoneemme terassilta astui suoraan rantahiekalle. Ei paha. Voisin sittenkin ehkä kuvitella tulevani tänne myös kesällä...kyllä suomalainen nääs järvellä viihtyy. Kunnollisia, 18-25 jalkaisia avoveneitäkin vuokralla pilvin pimein, karikoista ei tietoakaan.
Tapojemme mukaan, nopea check-in ja sitten kattelemaan. Lapset iloitsivat lämmitetyn altaan olemassa olosta, minä kahmin kauhean kasan brosareita ja istahdettiin ulos drinkeille suunnittelupalaveria pitämään.
Ensimmäisenä etappina koko perheen Oktoberfest. Tarjolla taas people watchingia..voi hyvä päivää että oli sekalaista seurakuntaa. Kaikilla on grungetyyliin joku iso sekarotuinen koira, ympäriinsä juoksentelevat lapset olivat poikkeuksetta takkutukkia rikkinäisissä kamppeissaan, lika vaan pöllysi, kun painelivat menemään ja hauskaa tuntui olevan. Jonot olivat loputtoman pitkiä, kalja virtasi, makkaraa ja sauerkrautia tarjottiin isoista laareista. (kampylobakteerin kerran saaneena, pysyn kaukana;)) Siinä me sitten jotain pretzeliä jyrsittiin eikä kuuluttu joukkoon. Meitä tyttöjä sitä paitsi inhotti ne unisex bajamajat, joissa oli pakon edessä käytävä. Dirndelikin oli jäänyt kotiin. Bummer.
Illan pimetessä lähetin lapset isänsä kanssa sinne lämmitetylle altaalle ja otin itselleni kunnolla aikaa valmistautumiseen. Luvassa olisi huikea illuusio show Nevadan puolella olevalla Horizonin kasinolla. Sen verran flunssainen tapaus, että meni normaalia kauemmin naamioimiseen;)
South Lake Tahoe on tosi kiva. Päätien varrella on vieri vieressä hotelleja ja motelleja, mutta myös useampi ruokakauppa, viinibaareja, vaatekauppoja, perus ketjuravintoloita, autenttisia paikkoja, pikaruokaravintoloita, wedding chappeleita, kaikkea löytyy. Aikamoinen ero pohjoiseen, missä esim ruokakauppa vaihtoehtoja ei juuri ole, joten hinnat ovat sen mukaiset. Californian ja Nevadan välinen raja kulkee keskellä cityä. Siitä Statelinesta alkaa kasinojen strip. Aika pieni ja kompakti, mutta kiva lisä.
Hmmm, tänne etelärannallehan voisi tulla talvella laskettelulomalle; nököttää pitkissä kalsareissa takan ääressä useimmat illat, mutta pakata mukaan korkkarit ja lbd ja käydä joku ilta kasinolla pelaamassa ja katsomassa jonkun shown. Ei paha combo. Suorastaan kätevää. Alan lämmetä idealle.
Me oltiin katsomassa Illusion Fusionia ja viereisellä kasinolla olisi soittanut Steve Martin and The Steep Canyon Rangers. Perinteisesti kasinolla kuuluu syödä buffet illallinen, mutta me oltiin vedetty jo terveellinen pizza& pasta overdose alkuillasta. Paikalliset ravintolat ovat kaikki kyllä monet sellaisia hole-in-the-wall:eja, että sisään astuessa tokaisen aina- varma vatsatauti- mutta yllättävän hyvää pöperöä ne tarjoavat, aika edullisesti ja runsaasti:) Me yelpataan ahkerasti, vaikkei yelpiinkään voi kohta enää luottaa.
Show oli hyvä. Ei mahtava, mutta hyvä. Meitä aikuisia tuppasi hiukan naurattamaan, mutta lapset olivat innoissaan. Tämä onkin kuulemma yksi ainoista casinojen koko perheen showeista. Esityksen jälkeen kävimme- tietty- kättelemässä taikuria ja esikoiseni halusi ehdottomasti samaan kuvaan. Liikkistä.
Loppuilta vietettiin perinteisesti; ensin haettiin muutama paketti Ben&Jerry'siä jälkiruoaksi ja kun ipanat vihdoinkin sammuivat, meitäkin jo väsytti. Nukahdettiin TVn pauhuun. Flunssa teki tehtävänsä. Rock n roll.
Jatkuu...
Tataa!
