Kolmas ja Neljäs

On juhlittu kuopuksen synttäreitä ja Amerikan Itsenäisyyttä. Aamupalaksi 8 layer red velvet-kakkua , lahjaksi hieno carry-on tulevia matkoja varten ja alkuillasta lapsen toiveesta Great Americaan. Ostimme v-i-h-d-o-i-n kausikorttimme, sillä niillä viiletetään huvipuistossa taas lokakuun loppuun. Oli muuten hauskaa, kun nyt pieninkin on melkein niin pitkä, että pääsi kaikista hurjimpiinkin laitteisiin (seisoi tosin välillä mittausvaiheessa vähän varpaillaan, pikku hurjapää).  Meidän synttäriperinteisiin kuuluu, että saa valita missä syödään. Pieni toivoi the Cheesecake factorya, sinne siis. Menu on aika kaloririkas..huhhuh. BTW, meidän pöydästämme löytyi juuri tuo porno Bistro Shrimp pasta. ounou.

Jotta synttäreiden vietto ei kuulostaisi liian tavalliselta, meidän perheelle tyypilliseen tapaan jotain aina sattuu ja tapahtuu, pitää mielen virkeänä. REWIND; Olimme sopineet, että hurvittelun jälkeen suuntaamme suorinta tietä ravintolaan, sillä kaikilla oli kiljuva nälkä. Kun sitten saavuimme autolle joskus kahdeksan aikaan, huomasimme, että takarengas oli ihan lättänä. Syykin selvisi; renkaassa oli iso naula. Voihan vitalis.

Olimme tietty liikkeellä Eddiellä. Siihen yli parin tonnin painoiseen möhköönhän on tosi kätsy vaihtaa rengas. Onneksi olimme ottaneet mukaan varmuuden vuoksi uimakamat, sillä huvipuistossa on myös vesipuisto. Muumipyyhettä maahan ja hommiin. Lapset tuskastuivat, pieni kiukutteli, Miksi mun synttäreillä käy näin?! Tunnelma oli kireähkö... Olimme myös pukeutuneet sopivasti juuri renkaanvaihtohommiin, valkoinen ja vaaleansininen pellava kun on erittäin likaa sietävä matsku;)

Onneksi puolen tunnin puhkumisen ja muutaman avuliaan meksikolaisen jälkeen pääsimme matkaan huoltoaseman kautta. Vararengas oli onneksi ehjä, vaikkakin aika luttana. Ostoslistalle lisättiin kunnon heavyduty tunkki.

Kamala kuumuus jatkui ja Itsenäisyyspäivä valkenikin tuulettomana aurinkoisena päivänä. Aamupäivä vietettiin altaalla. Kun veden lämpötila on noin kolmekymmentä, ei se enää ole kovin raikastavaa. pläääh. Despicable Me 2 oli tullut leffoihin, joten päätettiin lähteä katsomaan se 3Dnä.
Ihan hauskan leffakokemuksen jälkeen omat grillauksen eivät oikein iskeneet, joten lampsittiin lähimpään ravintolaan. Tällä kertaa se oli Red Robin, ei mikään gourmet, mutta periamerikkalainen, hampurilaisia-ja kaljaa- paikka. Sopi just 4th of July:ksi, samanlaista pöperöä olisimme tehneet kotonakin. Tosin, meillä olisi ollut myös maissintähkiä, sillä kyllähän  sitä vihanneksia täytyy tarjota;) Kuvat ovat kyseisen ravintolan katosta.

Pienen pohdinnan jälkeen päätimme sonnustautua illan viettoon ja lähteä Santa Clara Central Parkin 4th of July ilotulituksia katsomaan. Stars and stripes- härpäkettä päähän ja menoksi. Ilotulitukset olivat komeat! Räjäyttivät taivaalle aikamoiset rahamäärät, mega show kesti yli puoli tuntia.

Palasimme kotiin iltamyöhään. Molemmat ipanat nukahtivat autoon matkalla kotiin. Nyt on sitten taas juhlittu heidänkin itsenäisyyspäiväänsä. Itsenäisyyden juhlinnassa on kyllä vissi ero; Suomessa sytytetään kynttilät ikkunaan ja vakavoidutaan. Täällä huudetaan U-S-A! U-S-A! ja riehutaan liput käsissä.  Molempi parempi?

Hauskaa viikonlopun jatkoa.
Tataa!

Johan oli markkinat

Amerikan itsenäisyyspäivän koittaessa piti keksiä jotain kivaa. 4. heinäkuuta lankesi keskiviikoksi, joten mitään hurjaa ei voinut järjestää tai lähteä sitä kauas juhlimaan. Sinipunavalkoista päälle, lapsille hassunhauskat pannat päähän ja menoksi. Suuntasimme Santana Rowlle, missä piti olla pienimuotoiset kekkerit; live musiikkia, hampurilaisia grillissä jne. No, kekkerit olivat niin pienimuotoiset, että käännyimme kannoillamme ja suuntasimme Americanan alkulähteille; Alameda county fairille.

Vaihto-oppilas vuonna oli suurta juhlaa, kun county fair saapui kaupunkiin. Espoossa sirkuksen tai tivolin saapuminen ei ehkes aiheuta samanlaista innostusta;) Me lähdettiin tänne lähinnä hakemaan uusia kokemuksia lapsille ja syömään epäterveellisiä ruokia.

Liikenne oli ruuhkaantunut jo monta korttelia ennen parkkialuetta. Sitten käveltiin kilometrikaupalla sisäänpääsy jonoon. Jo portilla, olimme käyttäneet yli 40 dollaria ja näissä paikoissa saa maksaa vain käteisellä. (ja joo, se oli meidän auto, joka teki u-käännöksen parkkijonossa ja lähti pankkiautomaatille tullakseen takaisin jonottamaan...)

Nämä amerikkalaisten markkinat ovat ihan oma lukunsa; ihmisiä riittää joka lähtöön. Täällä ei pönötetä. Minua huvitti kaikki kliseet; mechanical bull, All-Alaskan racing pigs, petting zoo, poniratsastus, 80-luvun tivolilaitteet, joihin pääsee kauhealla ylihinnalla, (kuten yksi koomikko sen niin osuvasti sanoi; en mielelläni anna elämääni jonkun kesätöïssä olevan 16-vuotiaan pilviveikon käsiin), "you name it, we deep fry it", jättigrillit, livebändit ja ihmisten loputon virta. Grilli oli kuumana joka nurkalla, ihmiset roudasivat kymmeniä ruokakasseja, retkituoleja ja coolereita pienelle puistoalueelle, jonne he sitten pystyttivät leirinsä. Perheet olivat suuria, mukana oli sedät, tädit, mummot ja papat. Suhteellisen värikästä porukkaa.

Kun me vihdoin istahdimme kylmälle kaljalle, siinä ihmiskatselun ja tunnelmasta nautiskelun lomassa, yritin bongata naista ilman tatuointia. Laihaksi jäi tulos. Ja taas, siinä siistissä olkaimettomassa kesämekossani naurahdin; näitä ei paljon mahamakkarat häiritse. Mahtavia kirkkaan värisiä maximekkoja ja isoja peppuja. Hiki virtasi, porukka käveli muovisen olutmukinsa kanssa hassut hatut  ja Usan liput paidoissaan ja polttivat tupakkaa. Tupakkaa. Ajatella. Olipa virkistävää nähdä tällaista vapautuneisuutta Kaliforniassa. Olimmekin lahden itäpuolella. Nämä on sitä Keskisen Vesan Tuurin karavaanariporukkaa;) Ei napista turhasta. Kunhan ruokaa ja juomaa riittää ja on mukavata.

Ja, ollaanpas nyt rehellisiä; me katsomme Man vs Food-ohjelmaa ja tulimme tännekin oikeastaan vaan syömään, toki lapset kävivät muutamassa huvipuistolaitteessa ja ihastelemassa pikkupossuja. Deep fried Oreos ja Snickersit on jo koettu, kts täältä , samoin giant curly fries  ja muut, joten oli aika maistaa jotain uutta, kuten award winning deepfried pineapple ja watermelon. Mikä pettymys,  ja ihan liian terveellistä. Onneksi ostettiin sentään tuorepuristettua lemonadea, sillä sitä juodessa tuntui, että hampaat tippuvat suusta;)  Joka puolelta lehahteli ihania tuoksuja ja jäätelö maistui. Oli kans vähän kuuma( sellaiset 40 astetta)

Kiva, että käytiin. Näin amerikan itsenäisyyspäivää kuuluukin juhlia. Ensi vuonna kokemukseen on lisättävä joku perinteinen paraati. Sen amerikkalaisemmaksi ei paljon mene. Jatketaan.

Tataa!
ps tässä muutamia kuvia. Britney Spearsit ja muut esiintyivät juuri tällaisilla areenoilla uransa alkuvaiheilla...

 

Makean himoon jotain "pientä"

Emme ikävä kyllä nähneet kilpailua,
mutta muutaman viikon ikäiset porsaat
emakkonsa kanssa kylläkin.

Näiden kojujen luona tuoksu oli
kertakaikkiaan huumaava. Grilli savuaa..

Rodeo härkä odottaa seuraavaa uhriaan.
Lisään tämän bucket listaan ja muistan pukea
shortsit mekon sijaan ensi kerralla.
Eipä ole sitten tekosyitä.. Jiihaaaa!

Aito Blue Grass bändi. Banjo soi, samoin pyykkilauta;)

Britneykin aloitteli uraansa markkinoilla.
Olisiko tässä seuraava Whitney?