SXSW on niittänyt mainetta ja kasvanut isoksi The tapahtumaksi music, film ja entertainment-aloilla. Mukana on myös Interactive osio, sekä tänä vuonna ekaa kertaa Med Tech Expo. Siellä sitten taas ständiapinana, joten en päässyt katselemaan ympärilleni oikeastaan yhtään. Jäi Leffaensi-illat ja stand up komediatkin näkemättä. Kanye Westin keikkaa kuulin pätkän, taxissa ;) (ja toisaalta Kanye on kyllä sen verran kukkuu-tyyppi, ettei harmita yhtään) Puhujat ovat tässä tapahtumassa maailmanluokkaa, joten sinänsä harmi, ettei päässyt viisastumaan. Tällaisiin tapahtumiin pitäisi lennähtää paikalle visitorina. Kiertää motivoitumassa, innostumassa uusista ajatuksista, tuulista, trendeistä, verkottautumassa. Höyrähtää täysin jostain uudesta ajatuksesta ja sillä energialla painaa seuraavat kuukaudet eteenpäin.
Kivana eksoottisena plussana, hotellissa oli remontti, joten kaikki oli todella rempallaan. Pun intended. Eikä siellä näkynyt ikinä ristinsielua, mutta ovella oli lappu, jossa luki Sold out! Spooky. Myös varmasti paikallisstandardien mukaan rähjäistä. Olin aivan vakuuttunut, etten selviä sieltä hengissä. Yritin vaihtaa huonetta, siinä onnistumatta. Niinpä, ainoaksi vaihtoehdoksi jäi viettää siellä mahdollisimman vähän aikaa, ja rukoilla. Olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että olen vielä hengissä. Elämäni on yhtä glamuuuuria.
Ei Austin nyt pelkkää kamaluutta ollut; hauskoja kokemuksia ja live-musiikkia riitti; Austinin 6th Street on kaupungin sydän. SXSWn aikaan kuin ikuinen vappu. Joka baarissa live-musaa, paljon erilaisia tapahtumia. Jos oikein ajoittaa, siellä voi liikkua bileistä toiseen koko illan, nauttien rajattomasti hyviä ruokia ja juomia. Kasvissyöjät älkööt vaivautuko; hienommassakin paikassa ribsejä, deep fried chickeniä ja muuta kevyttä Texasin tyyliin;)Varmasti kiva kaupunkilomakohde; autenttista Texasia- don't mess with it!, taidetta, musiikkia, kulttuuria ja hyvää ruokaa!
Pääsin mukaan eräille thought leadership illallisille, missä tuli kuultua liikuttavia, opettavaisia, energisöiviä tarinoita ja tavattua aivan valtavan fiksuja ihmisiä. On muuten jännä, miten melkein jokaisen puhujan teemana oli survival- vaikeuksien kautta voittoon. Vähättelemättä kenenkään tragedioita, it makes a better story.... Menestys pahan auto-onnettomuuden tai sairauden jälkeen on paljon kiehtovampaa kuin menestys kovalla työllä ilman draamaa? Taidan lisätä bucket listalleni TEDin. Ei vieraana, sen olen jo kokenut, vaan puhujana;) hiukka vielä tavoiteltavaa, sanoisin. A woman's gotta dream;)
SXSW Interactiven closing partyssa, kun heiluin kädet ilmassa porukan mukana, Ludacrisin huutaessa jotain motherf***n juttujaan lavalla, tuntui siltä, kuin olisin 25, vaan enpä ole;) Kun hänen hurjan näköinen, iso possensa käveli ohi, ilmaan pössähti aikamoinen yrttipilvi. Kävin minä siellä näiden hurjannäköisten tyyppien kanssa vähän juttelemassakin, kun ei suomalaiset pojat itse uskaltaneet pyytää Def Jam Recordsin t-paitaa;) Aika viileetä.
Ystävämme yritys tarjosi mukavan live-musiikkihetken hekin. Siellä pääsi ihan likelle kuulemaan upeaa solistia ja uuden solon ensiesitystä. Kyllä live-musiikki on ihanaa, on se sitten mitä genreä vaan. Ikävä kyllä konserttiliput ovat niin kalliita, ettei tule käytyä. Kun suunnittelin Bruno Mars- iltaa, laskeskelin siinä, ettei illasta alle 700 dollarin selvitä. Et ei sit menty.
Olin myös mukana eräässä hyvin epäonnistuneessa mediatilaisuudessa, jossa onneksi oli alkoholitarjoilua ja ruokaa. Tai onneksi ja onneksi; tässä tilaisuudessa koin aika suorasukaisen lähentelyn eräältä hyvin siistin näköiseltä, tummaan pukuun pukeutuneelta mieheltä. Päätti tulla kuiskuttamaan korvaani juuri, kun olin ottamassa ruokaa. Meinasi lautanen lentää kattoon. Yritin sönköttää jotain aikuista ja sitten juoksin karkuun minkä kintuista pääsin;) En ole tottunut täällä Käliförniän Piilaaksossa lähentely-yrityksiin, täällä ollaan tosi korrekteja - joten - menin ihan lukkoon ;) Eikä jääneet ehdotukset tuohon yhteen kertaan. Kerrassaan omituista. Naurattaa, mutta kyllä toisilla on pokeria. Hyvät niille, kai. Ja toisaalta ihan tervettä kokea muutakin kuin tätä Piilaakson paikallista hush hush meininkiä; sunnuntaisin kirkkoon, seitsemän kertaa viikossa urheilemaan, ruoat ostetaan vaan Whole Foodsista, viiniä juodaan korkeintaan kaksi lasia ja ei muka tuomita ketään. Pah.
Kotiinviemisinä päällimmäisenä oli #morelivemusic ja lisää liikuttavia kokemuksia! Elävää musiikkia ei voita mikään. Ja tällaiselle peruslihansyöjälle ne BBQ herkut olivat aika maittavia. Kuvassa suht autenttinen paikka missä käytiin tankkaamassa ennen closing partya. Tosin tässä vaiheessa on kehuttava oman mieheni BBQ -ja savustustaitoja sen verran, että olen kyllä parempaa tri tip ja brisket sandwichia saanut ihan kotona.Austin, SXSW: Aikamoista. Kerrassaan. Ei huono.
Tataa! ja Hauskaa Viikonloppua!
PS meillä alkaa tänään lasten kesäloma ja ohjelma on vielä ihan levällään. Jää nähtäväksi miten hermo kestää. Onneksi luvassa taas Losin reissu heti pian ja muutama variaabeli kun vielä loksahtaa paikoilleen, eiköhän se siitä.
No comments:
Post a Comment